Uusi normaali ei tulekaan – maailman, toimintatapojen ja itsen muutosprosessit katastrofien vuotena. Vuosikatsaus 2022. Osa 3.

Maailma oli täynnä katastrofeja, mutta työtä kuitenkin tehtiin melkein kuin ennenkin. Itse asiassa työtä saatoimme tehdä paljon yllättävänkin tavanomaisilla tavoilla koronan ja koronarajoitusten hellitettyä vuoden aikana edeltäviin kahteen vuoteen verrattuna.

Kirjoittaminen on luovaa toimintaa. Oletin, että vuosikatsaukseni 2022 siirtyy melko nopeasti tähän teemaan eli siihen, mitä olen tehnyt työkseni osa-aikaisena hankeasiantuntijana Laurea ammattikorkeakoulussa tai oikeammin 3AMK-hankkeessa, jossa mukana ovat myös Metropolia ja Haaga-Helia. Mutta nyt siis oikeisiin työasioihini.

Dallaten-hanke (https://dallaten.fi/) kuvaillaan nettisivulla näin:

”Lean Startupilla liiketoimintaa kehittämässä. Dallaten-hankkeessa autamme liikunta- ja hyvinvointialan mikro- ja pienyrittäjiä Uudellamaalla kehittämään senioreille suunnattuja palveluitaan Lean Startup -menetelmän avulla. Hankkeeseen osallistuvat yritykset pääsevät osallistumaan noin yhdeksän kuukautta kestävään valmennukseen. Hankkeen myötä karttuva tieto koostetaan kaikkien hyödynnettäväksi.”

TKIO-hankkeet rakentavat aina oman narratiivinsa, tarinansa, joka ei ole tiivistettävissä vain toimintasuunnitelmaan, sen toteuttamiseen ja tuloksiin. Hankkeen aikana opitaan uusia asioita yhdessä eikä aiempi tai hankkeessa tuotettu tieto vain yksinkertaisesti valu kaikkien omaisuudeksi. Hankeyrittäjien lisäksihän tuotosten on tarkoitus vaikuttaa kaikkiin vastaavanlaisiin yrityksiin.

Aina kun halutaan muuttaa jotakin olemassa olevaa, kuten tässä hankkeessamme liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjien liiketoimintaa Lean Startup -menetelmällä, tehtävä on erinomaisen kunnianhimoinen. Yrittäjillähän on omat liiketoimintasuunnitelmansa ja pitkälle pohditut ja käytännössä kokeillut toimintatapansa, joihin he tietysti uskovat vahvasti.

Liiketoiminnan muuttamista voinee verrata vaikeusasteeltaan elämäntapamuutokseen, joita aika monet hankeyrittäjistämme vastaavasti yrittävät tuottaa omille asiakkailleen. Hankkeemme ei kuitenkaan pyri ainoastaan liiketoiminnan kehittämiseen, vaan vielä erityisesti suunnata yrittäjien katse eläkeikäisiin yli 65-vuotiaisiin potentiaalisena asiakasryhmänä.

Tehtävämme oli siis valmentaa heitä kokeilemaan ja testaamaan tuotteitaan ja palveluitaan tämän seniorikohderyhmän kanssa. Oma keskeisin osuuteni on ollut senioritietämyksen yhdistäminen liikunta- ja hyvinvointipalveluihin ja toisaalta edellisten sovittaminen pienyrittäjien todellisuuteen.

Lyhyesti: Miten yrittäjät hyötyisivät seniori-, liikunta- ja hyvinvointitietämyksestä liiketoiminnassaan? Siinäpä pulma.

Käytännössä kirjoitin artikkeleja ja blogeja sekä esiinnyin webinaareissa ja podcasteissa aiheen tiimoilta. Suunnittelin ja toteutin koulutuksia, vaikuttajaryhmätyötä, opiskelijoiden opinnäyte- ja innovaatioprojekteja, julkaisuja sekä loppuseminaaria. Osallistuin yrittäjätapahtumiin.

Hanke jatkuu vuoden 2023 elokuuhun asti, joten onnistumisestamme ei voi vielä antaa kovin tarkkaa arvosanaa. Itse olen kuitenkin pitänyt erinomaisena sitä, että yrittäjien kanssa on päästy kohtaamaan nyt koronan jälkeen ihan konkreettisesti sekä koulutuksen, vaikuttajaryhmätyön että palvelumuotoilun tiimoilta henkilökohtaisen yritysvalmennuksen lisäksi.

Oma osuuteni oli suunniteltukin toteutettavaksi lähinnä julkaisujen kautta, sillä lyhyessä hankkeessa jo pelkkä räätälöity valmennus on pienyrittäjille vaativa tehtävä ajankin puolesta. Olen yrittänyt muokata julkaisut sellaisiksi, että niistä olisi liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjille mahdollisimman paljon käytännöllistä hyötyä. Ihan varmaa tosin on, että yksittäinen yrittäjä ei voi millään hyödyntää kuin minimaalisen osan alla käsittelemistäni teemoista omassa yritystoiminnassaan. Ja silti paljon tärkeää on vielä käsittelemättä. Mutta näinhän se aina on tutkija-kehittäjän tehtävissä.

Itselläni on kokemusta ”yrittäjämäisestä” työskentelytavasta oikeastaan yli 30 vuoden ajalta, joten ihan tuntematontahan tämä työ ei ole. Varsinkin, kun liikunta- ja hyvinvointiala on tavallaan ollut omakin ekologinen lokeroni tai yksi niistä.

En kuitenkaan ole ollut henkilöasiakkaiden kanssa tekemisissä, vaan olen työlläni tähänkin asti yrittänyt vaikuttaa organisaatioihin niin julkisella, kolmannella kuin yksityissektorillakin sekä tietysti opiskelijoihin korkeakouluissa.

Tätä vuosikatsausta tehdessäni yritin nostaa jokaisesta julkaisuistani esille muutaman noston, joista lukija saisi vihiä siitä, kannattaako mukana oleva linkki aukaista ja lukea koko juttu. Webinaareista ja podcasteista tällaisia lainauksia ei ole, mutta esitysdiat osasta löytyvät.  

En ihan tyytymätönkään ole tuohon kokonaisuuteen… hyviä luku- ja kuunteluhetkiä!

Tiihonen A. 2022. Minä dallaan, sina dallaat, me dallataan – ajatuksia yrittäjien liikunta- ja hyvinvointipalveluja kehittävän hankkeen äärellä (https://journal.laurea.fi/mina-dallaan-sina-dallaat-me-dallataan-ajatuksia-yrittajien-liikunta-ja-hyvinvointipalveluja-kehittavan-hankkeen-aarella/#791ca946). Laurea Journal 5.5.2022.

”Meillä onkin vakavia liikuntapolitiikan rajoitteista johtuvia rakenteellisia ongelmia liikkumisen edistämisessä (Tiihonen 2021ac), mikä näyttäytyy siinäkin, ettei liikuntapalvelua tuottavia yrityksiä juuri huomioida liikunta- eikä yhteiskuntapolitiikassa. Tämänhän liikunta-alan yritykset kokivat hyvin epäoikeudenmukaisena koronan aikana (KPMG 2021).”

”Liikkumisen lisääminen ja liikunta- ja hyvinvointipalveluiden käyttäminen voi auttaa yli 65-vuotiaita selviytymään niin koronasta, sodasta kuin ilmastonmuutoksestakin. Ne lisäävät vastustuskykyä ja resilienssiä. Seniorit voivat myös auttaa yrittäjiä ja meitä kaikkia muitakin ostamalla enemmän liikunta- ja hyvinvointipalveluita.”

Tiihonen A. 2022. TKI-toiminnalla parempia liikuntapalveluja senioreille (https://journal.laurea.fi/tki-toiminnalla-parempia-liikuntapalveluja-senioreille/#791ca946). Laurea Journal, 18.5.2022.

”Disciplins-hankkeessa Artikkelissa puhuttiin soveltavasta liikunnasta, niin liikunta-alan yrittäjä käyttänee varmaankin terminään palvelumuotoilua. Soveltavassa liikunnassa muotoillaan normaalista liikunta- tai urheilulajista – kuten edellä jalkapallosta, lentopallosta, curlingista tai suunnistuksesta – kaikille tai ainakin mahdollisimman monille sopiva liikuntamuoto. Yrittäjät voisivatkin innovoida senioreille nykyistä sopivampia liikuntamuotoja palvelumuotoilun periaatteita käyttäen (vrt. Julin 2019).

Sosiaalisen inkluusion periaatteita kannattaa soveltaa senioreille muotoiltavien liikunta- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. Myös liikuntaan kannattaa suhtautua soveltavasti ja palvelumuotoilun periaatteita noudattaen. Kun senioriasiakkaiden kokemukset otetaan huomioon ja tuote muokataan senioreille soveltuvaksi, niin senioritkin voivat oppia uusia tapoja oman hyvinvointinsa ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.”

Tiihonen A. 2022. Testausta, palveluiden muotoilua, yhteistyötä ja pallottelua – Mitä liikunta- ja hyvinvointipalveluyrittäjät odottavat Dallaten-hankkeelta ja miten hanke vastaa toiveisiin? Osa 1. (https://journal.laurea.fi/testausta-palveluiden-muotoilua-yhteistyota-ja-pallottelua-mita-liikunta-ja-hyvinvointipalveluyrittajat-odottavat-dallaten-hankkeelta-ja-miten-hanke-vastaa-toiveisiin-osa-1/#880f7491). Laurea Journal, 16.6.2022.

”Senioriasiakkaat ovat yrittäjille tärkeitä, minkä johdosta heidän määräänsä halutaan lisätä… Kysymykseen ”Suunnitteletteko senioreille kohdennettavia tuotteita tai palveluita?” saimme vastauksia, jotka voi jakaa kolmeen eri ryhmään.

Ensimmäistä ryhmää yhdisti yleinen positiivinen kiinnostus tuotteiden/palveluiden kehittämiseen tai niiden soveltamiseen ja muokkaamiseen. Toisen ryhmän muodostivat ne, jotka ehdottivat konkreettisia tuotteita ja palveluita, joita hankkeessa voisi kehittää eteenpäin. Kolmantena kokonaisuutena mainittiin yhteistyö ja eri toimijoiden kanssa muotoiltavat palvelukokonaisuudet.

”Kyselyn avovastauksista saimme erinomaisia aineksia hankkeen kehittämiseksi. TKI-tietoa keräsimme esiselvitykseen, jaoimme hankeyrittäjille suunnatussa webinaarisarjassa, käsittelemme artikkeleissa ja blogeissa (Tiihonen 2022ab) sekä tulevissa avoimissa, myös suuremmalle yleisölle suunnattavissa webinaareissa ja podcastsarjassa. Yritysvalmennus Lean Startup -menetelmällä on itsessään eräänlaista palvelumuotoilua, mutta palvelumuotoiluosaamista sisällytetään myös muilla tavoin hankkeeseen.”

Tiihonen A. 2022. Toimintakykyä, sosiaalista inkluusiota, yhteistyötä – Mitä liikunta- ja hyvinvointipalveluyrittäjät odottavat Dallaten-hankkeelta? Osa 2. (https://journal.laurea.fi/toimintakykya-sosiaalista-inkluusiota-yhteistyota-mita-liikunta-ja-hyvinvointipalveluyrittajat-odottavat-dallaten-hankkeelta-osa-2/#e95204f9). Laurea Journal, 30.8.2022.

”Onko niin, että toimintakykytematiikka on yrittäjille koulutuksen (hoiva-ala, liikunta-ala) vuoksi hyvin tuttua ja ovatko sosiaalisen inkluusion ja syrjäytymisen ehkäisemisen teemat tuttuja ikääntymisen tutkimuksesta tai palveluiden kehittämishankkeista?

Onko toisaalta niin, että vaikka liikuntaharrastukset ja hyvinvointipalveluiden käyttö ovat kummatkin erittäin sukupuolittuneita, niin seniorit koetaan yrittäjien näkökulmasta asiakkaina jotenkin sukupuolettomiksi? (ks. Pohjolainen & Tiihonen 2015; Tiihonen 2021b; Tiihonen 2013).”

”Tekemämme kysely antaa osaltaan arvokasta tietoa siitä, minkälaisina hankeyrittäjät kokevat teemat, jotka ovat meille TKI-toimijoille tuttuja monista kehittämishankkeista. Yritysvalmennuksemme tuottaa tilannekuvan siitä, mitkä asiat ovat yritysten liiketoiminnan kannalta tärkeimpiä kehityskohteita. Ne voivat liittyä kohderyhmän tuntemiseen, markkinointiin tai vaikkapa kilpailuedun luomiseen. On mielenkiintoista nähdä, miten me yhdessä kykenemme yhdistämään tämän seniori-, liikunta- ja hyvinvointitietämyksen liiketoiminnan kannalta keskeisten tekijöiden kehittämiseen.”

Tiihonen A. 2022. Vapaa-aika muuttuu – uusia mahdollisuuksia liikunta- ja hyvinvointipalveluyrittäjille. (https://journal.laurea.fi/vapaa-aika-muuttuu-uusia-mahdollisuuksia-liikunta-ja-hyvinvointipalveluyrittajille/#30a03958). Laurea Journal, 16.9.2022.

”Liikunta- ja hyvinvointipalveluja tuottavat yrittäjät kuuluvatkin eräässä mielessä julkisuudessa paljon huomiota saaneen tapahtumateollisuuden yhdeksi haaraksi. Yritykset tuottavat ohjelmaa tai myyvät tuotteitaan ja palveluitaan tällaisissa tapahtumissa kyläjuhlista erilaisiin festivaaleihin, messuihin ja urheilutapahtumiin. Usein ei ehkä ajatella, että tämä toiminta lisää väestön terveyttä ja hyvinvointia, yhteiskunnallista osallisuutta ja toimijuutta. Ja rakentaa sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista pääomaa.

Yksittäisen yrittäjän näkökulmasta kyse voisi olla oman yritystoiminnan ensin mielikuvatasoisesta ja myöhemmin konkreettisesta muuttamisesta kohti ”kulttuurisempaa” ja merkityksellisesti rikkaampaa toimintatapaa tuotteiden rakentamisessa ja palveluiden muotoilussa.

Siinä keskeistä ei olisikaan yksilön terveyden ja hyvinvoinnin luonnontieteellisesti perusteltu, systemaattinen ja tehokas parantaminen, vaan monipuolisempi ja laajempi sosiokulttuurisesti ja kokemuksellisesti merkityksellinen hyvinvointia lisäävä toiminta. Liikunnan harrastaminenkin voisi yhdistyä luovasti monenlaiseen muuhun hyvinvointia parantavaan toimintaan (Tiihonen 2022).”

Tiihonen A. 2022. Miesten liikuttamiseen tarvitaan uutta otetta. (Miesten liikuttamiseen tarvitaan uutta otetta – Liikuntatieteellinen Seura – Finnish Society of Sport Sciences (lts.fi). Liikunta & tiede 4/2022, 50-54.

”Ristiriitaisten suositusten tai yksittäisten tutkimusten seuraamisen sijasta kannattaa rakentaa itselleen pysyvät tavoitteet ja tavat, joita noudattaa pitkäjänteisesti. Tässä muutamia toimiviksi todettuja tapoja.

• Joka vuodenaikaan muutamia sopivia liikkumismuotoja, joita voi toteuttaa oli paikka, keli tai tilanne mikä tahansa.
• Liikkumismuodoista on hyvä oppia saamaan monipuolisesti merkityksellisiä kokemuksia (elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia). Liikkuminen kannattaa ajatella kokemuksellisena oppimisena, jossa oppii asioita liikkumismuodosta, itsestään, kanssaliikkujista tai vaikkapa luonnosta, maantieteestä tai melkein mistä tahansa asiasta.
• Liikkumista kannattaa harjoittaa eri rooleissa eri ihmisten kanssa (puolison, lasten, eri kaveriryhmien, naapurien jne. kanssa). Siihen kannattaa yhdistää sosiaalisten suhteiden hoitoa ja arjen askareita.
• Liikkumisesta on hyvä tehdä arjen tapoja ja rutiineja, viikonloppuina ja lomilla kannattaa kokeilla uusiakin asioita.
• Liikkumiselle kannattaa rakentaa fiksuja ja monenlaisia tavoitteita, joiden tavoittelu lisää liikkumisen mielekkyyttä. Perustavoite voi olla vaikkapa liikkumisen määrä vuodessa tunteina. Jonkin liikkumismuodon opettelu tai siinä kehittyminen on hyvä tavoite sekin. Ihan yksinkertaiset tavoitteet, kuten leuanvetojen, punnerrusten, vatsa- ja selkäliikkeiden tai jalkakyykkyjen määrät, ovat nekin mainettaan parempia. Fiksua on asettaa tietyt vähimmäistavoitteet, joihin pitäisi pystyä aina – näitä voi toki iän myötä muuttaa. Kannattaisi myös asettaa itselleen jokin enimmäispaino, jonka saavuttaminen johtaisi tarpeellisiin, itselle sopiviin toimenpiteisiin. Näin vältät haitalliset ja vaikeat laihduttamiset ja liian suuret, nopeat ja vaativat elämäntapamuutokset.
• Älä odota terveyshyötyjä tai ulkonäön parantumista. Mieluummin sitä, että opit asioita, teet hyödyllisiä juttuja ja ehkä opit jotain itsestäsi ja muista.

Ja – älä lyö läskiksi, jos et pysty saavuttamaan tavoitteitasi tai liikkumaan riittävästi. Kunnon kohottaminen liikkumalla on yllättävän palkitsevaa. Ei haittaa, että kunto välillä laskee, jos sen saa taas nousemaan. Pahinta on luovuttaminen.”

Tiihonen A. 2022. Osaako mies liikkua muutenkin kuin hampaat irvessä? Liikunta & tiede (tyhmä tiedekysymys), 4/2022, 9.

”Lyhyesti: kyllä osaa! Itse asiassa varsinkin aktiivisesti liikkuvat miehet ovat erinomaisen osaavia löytämään liikkumiselleen monenlaisia merkityksiä. He löytävät liikkumisestaan ja urheilemisestaankin elämyksiä sisältäviä, identiteettiään rakentavia, yhteisöllisyyttä vahvistavia ja toimijuutta lisääviä kokemuksia.

Käsitys ei kuitenkaan ole tuulesta temmattu, sillä liikuntakulttuurimme on viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut suoritus- ja kilpaurheilua suosivasta terveysliikuntaa ja jopa kokemuksellista liikuntaa arvostaviin suuntiin.

Myös miehisyydet ovat muuttuneet. Perinteisen (traditionaalisen) ja vallitsevan (hegemonisen) miehisyyden rinnalle ovat nousseet neuvotteleva (ambivalentti) ja myös vaihtoehtoinen (marginaalinen) miehisyys. Yksittäisellä miehellä on siis nyt suuremmat mahdollisuudet valita itselleen sopiva miehisyys. Kaikki eivät halua ja kaikkien ei todellakaan tarvitse liikkua hampaat irvessä.

Tärkeintä lienee se, että miehet ja miesten elämä on erilaista kuin ennen. Miehiltä odotetaan ja he odottavat itsekin itseltään monenlaisia rooleja, jotka ovat luoneet uusia mahdollisuuksia liikkumiseen. Mies liikkuukin nykyään puolisonsa, lastensa, naapureidensa ja erilaisten kaveripiirien kanssa. Hampaat irvessä liikkuva mies ei voisi sellaista tehdäkään.

Itse en kuitenkaan tuomitsisi myöskään hampaat irvessä liikkuvaa miestä. Kyllä tavoitteellisuus, kilpailullisuus ja suorituskeskeisyys ovat aivan hyviä ja kelvollisia syitä liikkumiseen.”

FT, liikuntasosiologi, Arto Tiihonen

Urtamo A, Tiihonen A. Miten hyvinvointia ja toimintakykyä senioreille ja ikäihmisille? (https://open.spotify.com/episode/3rhA6XMI2G4hEdfem9K0SM). Väkevä elämä -podcast, 4.10.2022.

Tiihonen A. 2022. Yhdessä luontoon – ikäihmisten velvollisuus ja merkityksellisten kokemusten maailma. (https://drive.google.com/drive/folders/1lME0XucCEwadsOSvjjVosKZU-nCHFdK2). Esitys Happy Golden Days – vanhustyön webinaarissa torstaina 6.10.2022.  Kaikki esitykset löytyvät linkin alta (https://drive.google.com/drive/folders/1lME0XucCEwadsOSvjjVosKZU-nCHFdK2?usp=sharing). 

Wilska T-A, Mikkonen H, Tiihonen A 2022. Dallaten-webinaari senioreiden liikunta- ja hyvinvointipalveluiden käyttämiseen liittyvistä tekijöistä. (https://video.haaga-helia.fi/id/0_d6ts1vti). Tallenne, 13.10.2022.

Tiihonen A. 2022. Seniorit kuluttajina – lisää ikäpolvi- ja sukupuolitietoista tarjontaa. (https://journal.laurea.fi/seniorit-kuluttajina-lisaa-ikapolvi-ja-sukupuolitietoista-tarjontaa/#30a03958). Laurea Journal 8.11.2022. 

”Mikkosen graafit näyttivät selkeästi, että varsinkin suurilla ikäluokilla (alle 77 vuotta) on käytössään rahaa ja omaisuuttakin on kertynyt niin paljon, että mielikuvat niukkuudessa elävistä eläkeläisistä voi unohtaa. Wilskan tutkimukset myös osoittivat sen, että suuret ikäluokat myös käyttävät rahaa kulutukseen enemmän kuin edelliset sukupolvet. Jännittävää silti on, että hankkeessa sekä yrittäjät että senioreista koottu vaikuttajaryhmämme kokevat, että eläkeläiset ovat vaativa kohderyhmä. Eläkeikäiset eivät ole tottuneet käyttämään rahaa liikunta- ja hyvinvointipalveluihin. Webinaarin viesti oli kuitenkin selvä: tässä on yrittäjille erittäin potentiaalinen kohderyhmä, joka kasvaa ja jolla on varallisuutta. Ja myös suuri tarve tällaiseen omaa hyvinvointia lisäävään kulutukseen…

Toinen kiinnostava teema, jota tukivat sekä Wilskan havainnot kuluttamisesta että tiedot ”ikäpolvitoiminnasta” (Saarenheimo et al 2014a). Eläkeläisethän kuluttavat yhä enemmän rahaa lapsenlapsiinsa, minkä Wilska toi hyvin esiin webinaarissamme. He ostavat tietysti tavaroita, mutta myös viettävät aikaa lastenlastensa kanssa ja käyvät elokuvissa, kulttuuritapahtumissa ja matkailevat. Olisiko tässä myös toimiva idea liikunta- ja hyvinvointialojen yrittäjille?…

Voisiko yrittäjä kehittää isovanhemmille ja lapsenlapsille yhteisiä palveluja? Ehdotin Laurean Happy Golden Days -webinaarissa meille isovanhemmille jopa velvollisuutta tutustuttaa lapsenlapsemme luontoon ja luontoliikkumiseen. Miksei isovanhempia voisi ”patistaa” lastenlastensa kanssa myös liikunta- ja hyvinvointipalveluihin eli ohjattuun vesiliikuntaan, kuntosalitreeneihin ja ryhmäliikuntaan? Ikäpolvijooga, -polkujuoksu, -vesijuoksu (miksi muuten vedessä vain juostaan ”mummovauhdilla”, kun vedessä voi myös spurttailla, aitoa, hyppiä, tanssia)… Matkailun yhteydessä tätä varmaan tapahtuukin, kun mennään kylpylälomalle tai hiihtoreissulle.”

Tiihonen A. 2022. Tekemällä oppimisella aitoja muutoksia yrittäjien ja senioriasiakkaiden toimintaan. (https://journal.laurea.fi/tekemalla-oppimisella-aitoja-muutoksia-yrittajien-ja-senioriasiakkaiden-toimintaan/#30a03958). Laurea Journal 28.11.2022.

”Yrittäjien ja seniorien (tässä Dallaten-tapauksessa) sekä ammattikorkeakoulujen tulisi tämänkin jutun perusteella rakentaa yhä enemmän näitä ”tekemällä ja kokemalla oppimisen” paikkoja, joissa kokeillaan, kehitetään, muotoillaan ja opitaan yhdessä, miten liikkumisesta ja myös liikuntapalveluista tehdään kokemuksellisesti ja arjen käytännöissä merkityksellisiä erilaisille asiakasryhmille.

Erityisen tärkeää olisi aloittaa tällaiset pitkäjänteiset tekemällä oppimisen prosessit sellaisten ihmisryhmien kanssa, joiden syrjäytyminen, sairastuminen tai toimintakykyjen heikkous tai heikkeneminen vaikeuttaa vakavasti heidän selviytymistään arjessa ja yhteiskunnassa.

Tällaiseen toimintaan tulisi liittyä vahvasti kokemusasiantuntijuus ja vertaistuki, pitkäjänteinen yhteistyö eri organisaatioiden kanssa ja toiminnan tai palvelujen kehittämistä tukeva TKIO-toiminta. Tuloksena ei olisi vain tutkimuksellisia julkaisuja tai raportteja, vaan aitoa osaamista kenttätasolla, toimivia organisaatioita, osaavia ammattilaisia ja vapaaehtoisia…

Ammattikorkeakoulujen valttina akateemisiin korkeakouluihin nähden onkin se, että meidän ei tarvitse nähdä maailmaa tieteenalojen kapeista ikkunoista, vaan meidän tehtävänämme on kuunnella kentän kokemuksia ja ongelmia ja kehittää niille ratkaisuja tekemällä oppimisen prosesseissa, joissa vaikutetaan konkreettisesti ja vuorovaikutteisesti alueellisen elinvoiman lisäämiseen. Dallaten-hankkeessa siis yrittäjien ja sitä kautta senioreiden elinvoimaan.

Voikin olla, että pedagogispainotteinen aivotutkimus tai seikkailukasvatus ovat myös yrittäjille ja senioreille käytännössä hyödyllisempiä kuin akateeminen terveys-, liikunta- tai hyvinvointitutkimus, kun ne yhdistetään tekemällä oppimisen menetelmin toisiinsa.”