Terveellisten elintapojen noudattaminen ei ole nykyihmiselle itsestäänselvyys.Yhtenä ongelmana on, että ei eroteta terveellistä käyttäytymistä epäterveellisestä. Tärkeä terveyttä ja terveyskäyttäytymistä määrittävä tekijä on terveyden lukutaito. Terveyden lukutaito on kaikkien tarvitsema perustaito.

Olen terveystieteiden maisteriopinnoissa graduprosessin alkumetreillä. Graduprosessi alkoi kiinnostavan aiheen valinnalla, mikä oli tähänastisessa prosessissa ehdottomasti haastavinta, koska mielenkiintoisia ja tärkeitä aiheita oli lukuisia.

Oma kiinnostukseni terveyden edistämisessä on jo pitkään kohdistunut lapsiin ja nuoriin, koska lapsena omaksutut terveystottumukset yleensä näkyvät myös aikuisiän terveystottumuksissa. Toivonkin, että joskus tulevaisuudessa pääsisin vaikuttamaan lasten ja nuorten tekemiin terveyskäyttäytymiseen liittyviin valintoihin, ja että heistä kasvaisi aikuisia, jotka tekevät omaa terveyttään tukevia valintoja. Päätin, että haluan myös graduni kohderyhmäksi lapset ja nuoret.

Vasta yliopisto-opintojeni myötä tutustuin tarkemmin terveyden lukutaidon (health literacy) käsitteeseen.  Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee terveyden lukutaidon yksilön kognitiivisina ja sosiaalisina taitoina. Ne määrittävät yksilön kykyä ja halukkuutta saavuttaa, ymmärtää ja käyttää tietoa hyvää terveyttä edistävällä ja ylläpitävällä tavalla (1).

Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että yksilöllä on kyky tunnistaa asioita, jotka tukevat omaa terveyttä. Yksilö pystyy perustelemaan tekemiään valintoja sekä osaa etsiä tietoa ja arvioida ja vertailla sitä kriittisesti (2). Voidaan siis puhua ihan jokaisen arjessa tarvitsemasta perustaidosta.

http://maxpixel.freegreatpicture.com

Terveyden lukutaito kehittyy jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Se on tärkeä terveyttä ja terveyskäyttäytymistä määrittävä tekijä (2). Siksi sen tutkiminen ja syvempi perehtyminen aiheeseen tuntui itselle hyvin merkitykselliseltä ja mielekkäältä.

Nyky-yhteiskunnassa terveyden lukutaidon kehittäminen onkin avainasemassa, koska ympäristö altistaa lapsia ja nuoria epäterveelle terveyskäyttäytymiselle, kuten vähäiselle fyysiselle aktiivisuudelle ja liialliselle energiansaannille.

Netissä kaikkien saatavilla oleva tieto altistaa lapsia sekä hyödylliselle että haitalliselle terveystiedolle (2). Sama pätee myös aikuisiin. Terveystiedon arviointia vaikeuttaa tiedon valtaisan määrän lisäksi se, että kuka tahansa voi julkaista terveystietoa. Somessa ja jopa valtamediassa pääsee usein ääneen ns. kokemusasiantuntija, jonka väitteiden taustalla ei ole välttämättä tutkimuksellista pohjaa.

http://maxpixel.freegreatpicture.com

Terveyden lukutaidon edistäminen on yksi koulujen terveystiedon opetuksen tavoitteista. Koulusivistyksellä onkin todettu olevan yhteyttä terveyden lukutaitoon (3). Terveystiedon opettajilla on siis tärkeä rooli terveyden lukutaidon edistämisessä. Olen itsekin pohtinut mahdollisuutta toimia tulevaisuudessa lasten ja nuorten terveyden edistäjänä terveystiedon opettajan roolissa.

Terveyden lukutaito ei tietenkään kehity ainoastaan koulussa. Vaikka  perusta terveellisten elintapojen omaksumiselle luodaan jo lapsuudessa, on aikuisuudessakin opituilla taidoilla merkittävä vaikutus terveyteen. Ja vaikka koulutuksella on todettu olevan yhteyttä terveyden lukutaitoon, on se kuitenkin myös seurausta elämän mittaisesta opettelusta (3).

Parhaimmillaan terveyden lukutaito kehittyy edistyneiksi kognitiivisiksi taidoiksi, joita yhdessä sosiaalisten taitojen kanssa voidaan soveltaa tiedon kriittiseen arviointiin, jolloin tämän tiedon avulla voidaan paremmin hallita oman elämän tapahtumia ja tilanteita (4).

http://maxpixel.freegreatpicture.com

Pitkän etsiskelyn jälkeen sain onnekseni käsiini aineiston, jossa oli kartoitettu muun muassa nuorten urheilijoiden terveyden lukutaitoa sekä terveyskäyttäytymiseen liittyviä asententeita ja mielipiteitä. Näiden tekijöiden yhteyden tarkastelusta sain juuri oman näköiseni graduaiheen, ja olen todella innoissani aloittamassa gradun työstämistä. Toivon, että tämä  prosessi osoittautuu yhtä antoisaksi kuin miltä se nyt tuntuu, ja ehkä samalla se herättelee pohtimaan ja kehittämään omaa terveyden lukutaitoani.

Miten terveyden lukutaito näkyy omassa arjessani?

Pohtiessani terveyden lukutaidon vaikutusta omassa arjessani huomaan itse käyttäväni ja kehittäväni sitä päivittäin. Listasin alle asioita, joissa esimerkkipäivänäni terveyden lukutaitoa tarvitsen tai kehitän:

• Terveyskäyttäytymiseen liittyvät päätökset arjessa (nukkuminen, syöminen ja ruokakaupassa asiointi, liikkuminen ja harrastaminen, sosiaaliset suhteet)
• Hesarin lukeminen
• Koulutöiden tekeminen (kirjojen, lehtien, artikkelien, blogien yms. lukeminen, luentojen kuunteleminen)
• Hammaslääkäritarpeen huomaaminen ja ajanvaraus
• Netflixin dokkareiden katsominen
• D-vitamiinin ottaminen tai ottamatta jättäminen

Haastan myös kaikki lukijat pohtimaan, missä tilanteissa tarvitset tai kehität terveyden lukutaitoasi?

Terveellistä kevättä kaikille lukijoille!

Iina Raudasoja

Lähteet

1. Nutbeam, D. 1998. Health Promotion Glossary. Viitattu 25.3.2018. http://www.who.int/healthpromotion/about/HPR%20Glossary%201998.pdf.
2. Paakkari, O., Torppa, M., Kannas, L. & Paakkari, L. 2016. Subjective health literacy: Development of a brief instrument for school-aged children. Scandinavian Journal of Public Health, 44 (8), 751-757. doi:10.1177/1403494816669639.
3. Begoray, D. L., Marshall, E. A., Shone, L. P. & Rowlands, G. 2012. Health literacy lifelong learning. Teoksessa G. Rowlands, D. Begoray & D. Gillis. 2012. Health Literacy in Context: International Perspectives. New York: Nova Science Publishers, Inc.
4. Laverack, G. 2014. The Pocket Guide To Health Promotion. Maidenhead: McGraw-Hill Education.