Vantaan Rajakylä sijaitsee liikkujan kannalta oivallisessa paikassa, sillä luontoliikuntamahdollisuudet ovat erinomaiset, mutta viime vuosina sekä Vantaa että Helsinki ovat myös rakentaneet runsaasti uusia liikuntapaikkoja, jotka ovat rajakyläisten käytettävissä. Kevyen liikenteen väylät tarjoavat myös hyvät mahdollisuudet työmatka- ja asiointipyöräilyyn tai kävelyyn. Seuraavassa muutamia vinkkejä rajakyläisten liikkumiseen.Rajakylä_Liikkujan_Paratiisi

Lenkkeily kävellen, juosten, pyöräillen ja hiihtäen

Rajakylän lenkit

Rajakylässä voi kävellä ja juosta monenlaisia lenkkejä teitä ja kevyenliikenteen väyliä pitkin. Metsäpolkuja löytyy kaikista Rajakylää ympäröivistä metsiköistä. Suosittua on kävely pitkin Rajakylän raitteja, jolloin voi ihailla pihojen kukkaistutuksia tai vaikkapa jouluvaloja, joista Rajakylä on vähän kuuluisakin. Joskus kävelylenkkeilyä tosin hidastaa jatkuva tuttuihin törmääminen…

Varsinaisia rakennettuja kuntopolkuja Rajakylässä taitaa olla vain yksi, joka sijaitsee Rajakylän koulun ja Tenniskeskuksen välisen  Latukujan päässä ja kulkee Porvoon moottoritien suuntaisesti  länteen päin muutama sata metriä.  Jos sinne löytää, niin löytää myös Leijonanharjan pulkkamäen ja Porvoontien yli menevän kävelysillan. Tennarista ja Camposta puhumattakaan.

Fazerin lenkki

Rajakylän asukkaat tuntevat hyvin noin kuuden kilometrin mittaisen Fazerin lenkin, joka kiertää Vaaralan ja Jakomäen kautta takaisin kotikylään. Jos kahvittaa, niin välillä voi käydä Fazerin vierailukeskuksessa siemaisemassa sumpit. Mukaan voi tarttua muutakin hyvää.  Lenkki on talvellakin yleensä kävelykunnossa ja pituudeltaan oikein sopiva kenelle tahansa. Rajakyläiset kiertävät ”Fazeria” kumpaankin suuntaan fiiliksen mukaan.

Jos kävelyintoa on enemmän, niin Fazerin lenkin voi pidentää valitsemalla Länsimäentien päässä lenkkipolun, joka vie Hakunilaan Kehä III:n yli, jolloin pääsee kiertämään vaikkapa Vaaralan kautta takaisin Rajikseen.

Halutessaan matkaa voi jatkaa Porttipuistoon ja kiertää Heikinlaakson ja Jakomäen kautta takaisin. Tuokaan reitti ei ole pisimmillään 12  kilometriä enempää  ja matkalla voi käydä virkistäytymässä vaikkapa  Ikean nakkisämpylöillä. Meille on tullut vähän kuin tavaksi tehdä joko Fazerin tai Ikean lenkit yhdessä naapureiden kanssa. Suosittelen.

Lyhyempiä pidennyksiä Fazerin lenkille saa kiertämällä Jakomäen ostarin läpi tai Alppikylän kautta, joilloin matkaa tulee muutama kilometri lisää. Mukava reitinvalinta menee myös Slåttmossen suoalueen kautta tai Vaaralan ( Ruduksen, ”Rytikan”) monttujen kautta.

Slåttmosseen pääsee Somerikkotieltä heti Porvoontien liittymän jälkeen Rajakylästä päin tultaessa. Suoalueen läpi menee pitkospuita ja polku, joka vie Vaaralaan tai Ruduksen montuille, johon on muuten suunnitteilla maauimala. Tosin montuissa tai lammikoissa voi uida nytkin. Se on varsinkin lapsiperheille mukava retkikohde.

Kivikon lenkit

Kivikon lenkille pääsee joko Maratontien länsipäästä Porvoontien sillan kupeesta tai Pallotien länsipäästä ennen sen kääntymistä Maratontien suuntaan (Pallotie 28). Tässä kohden polku on vielä vaatimaton, mutta Helsingin puolella jo leveämpi. Peruslenkki on noin neljän kilometrin pituinen ja talvella Helsinki pitää ladut hyvässä kunnossa. Laduilla voi hiihtää perinteistä tai luistelutyyliä. Vähän täytyy koiranulkoiluttajia varoa, mutta sopu antaa sijaa kaikille liikkujille.

Kivikosta pääsee jatkamaan myös Viikkiin ja Myllypuroon uutta Kehä I:n yli menevää kevyenliikenteen siltaa pitkin ja latu on ollut kunnossa aina Vanhaan kaupunkiin ja Arabiaan asti. Matkalla Kivikossa on myös hiihtohalli, upea frisbee-golfkenttä ja BMX-pyörärata. Monet myös bongailevat lintuja Kivikon korkeilla kukkuloilla. Itse olen hitaampana liikkujana bongaillut vaskitsoja, ranta- ja kyykäärmeitä, joita aina silloin tällöin näkee poluilla aurinkoa paistattelemassa.

Työmatkapyöräilijöille suosittelisin reittiä, joka menee Kontulankaaren (nro 11)  kävelyliikennevalojen (Vesalan muraalitalojen) kohdalta Kivikkoon ja sieltä Kivikon läpi pienteollisuusalueen kautta Kehä I:n ali Lahdentien vierestä Viikkiin. Samaa reittiä pääsee  tietysti Kehä I:stä länteen.

Helsingin keskustaan olen ajanut sekä Viikin (Viikki-Arabia-Kumpula-Pasila) tai sama Myllypuron kautta että Pukinmäen (Oulunkylä-Käpylä-Pasila) kautta. Ja lopun matkaa radanvartta. Kummatkin reitit toimivat. Neljäs vaihtoehto on ajaa  Myllypurosta reittiä Kulosaari-Herttoniemi-Sörnainen-Hakaniemi…

Kivikossa on myös runsaasti juoksuhautoja, luolia ja muita kiinnostavia historiallisia ja luontokohteita. Kivikossa järjestetään myös iltarasteja säännöllisesti. Autolla Kivikkoon pääsee hiihtohallin (sorttiaseman) luota, jonne mennään Kivikon liittymästä eli joko Kivikon läpi tai Kehä I:n liittymästä. Auton voi toki parkkeerata johonkin tienvarteenkin tai vaikkapa Vesalan (Sakaran) kentän parkkiin, josta on kohtuullinen kävelymatka ladulle.

Länsimäen lenkit

Länsimäestä löytyy myös vanhoja linnoitusalueita ja upea metsä sekä Länsimäen kartanon avarat viljapellot. Polku on sopiva kävelyyn ja maastopyöräilyyn. Se löytyy Pallastunturintie 24 kohdalta Linnoituskujan päiväkodin vierestä. Lenkki kulkee Mellumäkeen ja takaisin. Pyörällä pääsee tätä reittiä myös Vuosaaren Mustavuoreen tai Porvoon rantatielle, joka on monien pyöräilijöiden suosikki. Rantatiellä on useita kahviloita, joita voi pitää pyöräilylenkkinsä kohteina ja välietappeina.  Mustavuoressa on myös yleensä hyvät ladut.

Hakunilan/Sotungin lenkit

Hakunilan urheilupuistoon pääsee Länsimäentien pohjoispäästä kuntopolkua pitkin, joka menee Kehä III:n yli. Sillan jälkeen kuntolaitteilta voi ajaa vasemmalle kehän reunaa pitkin ja laaksosta puronreunaa pitkin, jolloin näkee kauniin Hevoshaan kartanopuiston rakennuksineen. Autolla Hakunilaan pääsee helposti ja parkkipaikkoja on runsaasti, vaikka käyttäjiäkin on varsinkin kevättalvella varsin paljon.

Jos kuntolaitteiden kohdalta kääntyy oikealle pellon läpi, niin pääsee keväällä ja alkukesästä todella kauniiden niittyjen läpi urheilupuistoon. Hakunilassa on runsaasti erilaisia lenkki- ja hiihtopolkuja, joista vaativimmat ovat MM-tasoa, mutta sieltä löytyy myös tasaisia peltolatuja.

Hakunilasta lähtee myös todella upea lenkki aina Kuusijärvelle ja Keravalle asti. Se menee läpi Sotungin perinnemaisemien Sipoonkorven kansallispuistoon, jossa on melkein lappimaisia suo- ja kalliomaisemia. Hakunilasta on viisi kilometriä Kuusijärven kympille, josta taas noin kahdeksan kilometriä Keravan Keinukalliolle, jossa on viikonloppuisin kahvila, kuten myös Vantaan Ladun Bisan majalla, jonne Hakunilasta on kuutisen kilometriä. Kuusijärvellä kahvila on auki joka päivä.

Halutessaan voi valita monenlaisia reittivaihtoehtoja. Pisin on Hakunila-Keinukallio –reitti, joka on noin 36 kilometriä.  Mukava lenkki on Hakunilasta Kuusijärven kympin kiertäminen, jolloin matkaa tulee 20 kilometriä. Autolla voi myös ajaa Kuusijärvelle, josta käsin erilaisia lenkkejä voi rakennella mielensä mukaan. Keinukallion lenkille tulee mittaa noin 28 kilometriä.

Kesällä suositeltavinta on mennä pyörällä tai autolla joko Sipoonkorven kansallispuiston (http://www.luontoon.fi/sipoonkorpi) alkupäihin Storträskin  (Tasakalliontie 1, iso) tai Storbergetin (Kuusikorvenkujalla, pieni) parkkipaikalle ja lähteä sieltä kiertämään joko Kalkkiuunin lenkkiä tai Storträskin lenkkiä.  Matkaa Rajakylästä on pyörällä alle 9 kilometriä.

Kakkiuunin lenkki on uusin  noin viiden kilometsin pituinen ja erittäin ”kansallispuistomainen”, vaikka se kiertääkin kivenheiton päässä Sotungin maatiloista ja pelloista. Storträskilla voi myös kalastaa, jos hankkii luvan vaikkapa Hakunilan kirjastosta.

Sipoonkorven lenkillä voi kuulla ilveksen kiimaista huutoa, nähdä rantakäärmeen uimassa tai bongata lammaskatraan, hevosia ja traktorimuseon. Kalkkiuunin lenkillä on nuotiopaikka ja huussikin. Viikonloppuna tai kevätiltana retki Sipoonkorpeen onnistuu vaikkapa pyörällä. Vähän evästä mukaan ja voi nauttia pikku vaelluksesta.

Hiihtämisestä on vielä mainittava Malmin lentokentän ympäri menevä kuuden kilometrin mittainen melko tasainen latu, joka sopii hyvin kaikille. Ladulle  pääsee parkkipaikalta, joka on Malminkaaren varrella.

Pyöräillen ja rullaluistellen

Pyörällä ja rullaluistellen voi ajaa pidemmälle ja muuallakin kuin varsinaisilla lenkkipoluilla. Muutama suositus pyörä- tai rullalenkiksi siis paikallaan.

Mainitsin jo aiemmin, että Porvoon rantatie (Uusi Porvoontie) on suosittu pyörälenkin kohde. Sinne pääsee Rajakylästä sekä Länsimäentien pohjoispäästä liikenneympyrästä oikealle kääntyen. Valion tehtaiden jälkeen alkaa uusi pyörätie, josta voi ajaa suoraan Porvoon rantatielle tai sitten voi oikaista ajamalla  Länsisalmentietä Sotungin tielle Västersundomin koulun ohi ja siitä Porvoon Rantatielle. Matkalta voi myös kääntyä sille kuuluisalle Susirajalle, joka muuten vie Sipoonkorven kansallispuistoon ja lopulta sinne Storträskin rantaan. Kiva reitti sekin.

Rantatiellä on tosiaan monta kohdetta, jonne voi pyöräretkensä suunnata. Pit Stopille eli Östersundomin  (Itäsalmi) kylälle on Rajakylästä reilu kuusi kilometriä, Sipoonrannan kahvilaan  10, N’avetan kahvilaan 13 ja Gumbölestrandiin 17 kilometriä. Matkalla on myös urheiluvälineliike Bear & Water, josta saa melonta- ym. liikkumisvarusteita. Ja jos Rantatieltä ajaa pikkuteille, niin näkee  monia idyllisiä pikkukyliä.

Jos oikein pyöräilyttää, niin voi käväistä Porvoossa tai ajaa Sipoon lenkin, jolloin matka lyhimmillään on noin 40 kilometriä ja pisimmillään yli 60 kilometriä.

Idyllisia paikkoja näkee myös, jos lähtee ajamaan Vanhan Lahdentien suuntaan ja kääntyy Vanhalle Porvoontielle ennen Kuusijärveä. Kuusijärvelle on Rajiksesta kymmenisen kilometriä, viehättävälle Palmenin kyläkaupalle  reilu 13 kilometriä. Kuusijärvellähän voi käydä uimassa ja savusaunat lämpiävät päivittäin. Järven ympäri menee myös kaunis polku, jonka voi kiertää ennen saunaan ja uimaan menoa.

Kaikki nämä reitit voi myös luistella, vaikka joissakin kohdin asvaltti onkin hiukan huonossa kunnossa.

Suositeltavia pyöräreittejä löytyy myös Helsingin suuntaan vaikkapa Viikin kautta Vanhankaupungin lahdelle  (Arabiaan), jonne matkaa on vain kahdeksan kilometriä, jonka aikana voi nähdä runsaasti muuttolintuja, kuulla satakielen, ajaa arboretumin läpi ja ihastella lehmiä laitumellaan, jossa muuten olen nähnyt peuroja ja kerran kahdeksan jäniksenpoikasta leikkimässä. Arabiassa on kahviloita ja monenmoisia myymälöitäkin, jos niitä kaipaa lenkillään.

Lenkin voi myös pidentää kiertämään Kulosaaren sillan kautta Herttoniemen kautta takaisin Myllypuron ja Viikin kautta Kivikkoon ja sieltä takaisin Rajikseen. Matkaa tulee alle 30 kilometriä ellei aja Herttoniemenrannan, Roihuvuoren, Marjaniemen ja Puotilan kautta rantoja pitkin takaisin Rajakylään Vartiokylän ja Mellunmäen läpi. Tästä saa myös ihastuttavan reitin Itä-Helsingin kauneimmille paikoille  eikä matkaa tule juuri 40 kilometriä enempää. Ja sen voi tosiaan jaksottaa vaikkapa kartanopysähdyksillä Puotilassa ja Herttoniemessä.

Rajakylästä on myös kätevää pyöräillä Itäkeskukseen asioimaan. Reitit voi valita mielensä mukaan joko Kontulan, Kivikon tai Mellunmäen kautta. Itse ajelen usein Vesalan läpi Mellunmäkeen menevää reittiä, jossa näkee mm. Aarrepuiston kosken eli Rajiksen läpi menevän Kuussillanojan jatkeen, joka on Helsingin puolella rakennettu upeaksi virkistyskohteeksikin. Itikseenkään ei ole kuin kuusi kilometriä.

Mainita täytyy myös läntinen suunta eli Tikkurila, jonne  pääsee kivasti  joko Jakomäen eteläosan Lahdentien ylimenevää siltaa tai pohjoisosan alikulkua pitkin. Eteläpuolelta pääsee  Alppikylän uuden asuinalueen ja Tattarisuon teollisuusalueen ohi ajaen samaan liikenneympyrään mihin  pääsee Jakiksen ostarin luota Tapanilaan päin mennessä.

Tästä ympyrästä voi sitten valita reitin, joka menee Heikinlaakson läpi Kehä III:lle tai sitten kääntyen Tapanilan tieltä mäen alla Puistolaan ja jatkaen siellä puistojen läpi Kehä III:n yli menevän sillan kautta Jokiniemeen, josta voi jatkaa Heurekan suuntaan ja sitä kautta Tiksuun. Heurekaan ja Tikkurilaan voi tehdä pyöräretken nauttien samalla tieteestä tai kulttuurista. Matkaa on noin 8 kilometriä.

Vanhan Porvoontien valittuaan on monta mahdollisuutta ajaa Tikkurilaan Kehä III:n pohjoispuolelta eli voi Mennä Kuusikon kautta tai vaikkapa Maarinkunnaan kautta. Kummallekin reitille osuu kauniita seutuja varsinkin Keravanjoen laaksossa. Ja voihan sitä pistäytyä vaikkapa Porttipuistossa heräteostoksilla ja tehdä sitten lenkin joko Vaaralan tai Länsimäen kautta takaisin Rajikseen.

Kiva pyörälenkki syntyy myös ajamalla Jakomäen kautta Tattarisuon lenkin eli ajaen Tattarisuon läpi Kehä I:lle ja sieltä Kivikon läpi Rajikseen.

Koiran kanssa

Rajakylässä on paljon koiranomistajia, joilla tuntuu olevan omat lenkkinsä. Koirapuistoja on siirtolapuutarhan takana Porvoon moottoritien lähellä, Länsimäentien vieressä Rajakylän koulua vastapäätä. Agilitya voi harrastaa Ojangossa (Pitkäsuonkuja 6) jätteidenpolttolaitoksen takana Kehä III:n itäpuolella tai Kivikossa Helsingin puolella.

Mobiililaitteiden avulla suunnistaminen ja matkojen mittaaminen on helppoa. Karttoja ja reittejä löytää vaikka www.google.fi/maps/, tai voi käyttää sports trackeria. Maastokarttoja voi tarkastella ja ladata kännykkäänkin osoitteesta www.maastokartat.fi.

Leikkiä ja palloilua

Rajakylän kenttä: jalkapalloa, skeittailua, rantalentistä, luistelua ja tennistä

Helsinki on satsannut valtavasti Itä-Helsingin lähiliikuntapaikkoihin ja viime vuosina Itä-Vantaa on kirinyt lähes tasoihin. Nyt Rajiksessa on loistava täysimittainen tekonurmikenttä, jossa on tilaa leikkiin ja peliin. Rajakylän kentällä on myös hiekkakenttä, joka jäädytetään talvella. Kentälle pääsee Rajakentäntien ja Säilätien kautta.

Vieressä Länsimäentien varrella on myös skeittipuisto, beachvolleykenttä ja kaukalofutiskenttä. Kuntotelineitäkin löytyy. Tenniskentät ovat aika heikossa kunnossa, vaikka voi niillä pallotella. Kentällä on uudehko pukukoppi ja parkkipaikkoja on kentän kummassakin päässä.

Rajakylässä toimiva Itä-Vantaan Urheilijat, IVU  (https://www.ivu.fi/)  harjoittelee ja pelaa jalkapallo-ottelunsa Rajakylän kentällä. IVU on mainio lasten kasvattaja, jossa aikuisetkin saavat olla mukana vapaaehtoistoiminnassa. IVU:lla on erilaisia kuntoliikuntaryhmiä eri-ikäisille harrastajille sekä jalka-, sulka- ja lentopalloa salibandyn lisäksi.

Rajakylän harrastusmahdollisuudet ovat hiukan rajalliset, mutta IVU tarjoaa hyvän mahdollisuuden liikuntaan ja Vivace-kuoro laulun harrastajille (https://www.facebook.com/vivacekuorot/).  Meidän perheessä toinen lapsista pelasi IVU:ssa, toinen lauloi Vivacessa, joten aika iso osa Rajakylän asukkaistakin tuli samalla tutuiksi. Vahva suositus.

Mainittava tietysti on Rajakylän maine sulkapallossa, sillä Tennarilla/Campossa on kasvatettu monta sukupolvea Suomen huippupelaajia runsaan juniorikaartin lisäksi. ÖIF eli Östersundom IF (http://oifbadminton.sporttisaitti.com/) pitää majaansa Rajakylässä. Seuran ja Rajakylän paras pelaaja on tällä hetkellä naisten Suomen mestari Airi Mikkelä. Sulkapalloa voi myös lämpimästi suositella kaikille rajislaisille.

Pallopuisto: leikkiä, futista, tennistä, korista ja lentistä sekä kuntotelineitä

Pallopuisto on Rajakylän kentän tavoin laitettu erinomaiseen kuntoon muutaman viime vuoden aikana. Ensin uusittiin leikkipuisto pienimmille, josta löytyvätkin monipuoliset telineet alle kouluikäisille lapsille ja heidän (iso)vanhemmilleen.

Maratontien päätyyn rakennettiin pieni, mutta varsin monipuolinen liikuntapuisto, joka sopii kaikenikäisille. Puistossa on laitteita lapsille, nuorille ja aikuisille, mutta myös pelimahdollisuuksia lentopalloilijoille, pienelle futisporukalle, tenniksen ja katukoriksen pelaajille. Rajakylän harrastelentispelaajat pelaavat kentällä säännöllisesti kesäisin. Mukaan otetaan uusiakin pelureita.

Nurmialueella voi heitellä frisbeeta tai pelata palloa ja vaikkapa lennättää leijaa. Talvella puistoon on jäädytetty myös pieni luistelualue.

Pallopuistossa voisi järjestää monenlaista aktiviteettia sen lisäksi, että siellä on joka kevät  toukokuussa Rajakylän alueen kuoron eli Vivacen kukkafestivaali että ainakin kerran Rajakylän valoteos vuoden pimeimpään aikaan. Ehkä joku voisi järjestää rusettiluistelua laskiaisena tai Rajakylän liikuntapäivän, jossa voisi liikkua monin eri tavoin…

Nyt on erinomaiset liikuntapaikat niin Pallopuistossa kuin Rajakylän kentälläkin. Käyttäkää hyvät ihmiset, käyttäkää!

Rajakylän tenniskeskus: salibandya, sulkapalloa ja tennistä

”Tennarilla” on Vantaan kaupungin omistama puoli (https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/133272_RAJAKYLAN_TENNISKESKUS_asiakasinfo_20_7_17_2_.pdf),  jossa voi pelata sulkista ja tennistä sekä yläkerran salissa kamppailulajeja, jumppaa ja tanssia.

Uudella puolella isännöi Campo center , (http://www.campocenter.fi/), jossa pelataan pääosin salibandya. Tiloja on myös muihin tarkoituksiin. Kummallakin puolella on kioski ja myös varustemyyntiä. Salit ovat arki-iltaisin melko täysiä, mutta tilaa löytyy rajakyläisillekin uusille harrastajille.

Kesällä Tennarin ulkokentällä voi pelata tennistä ja minigolfia.

Rajakylän koulu: ulkopelejä, sisäpelejä ja mäenlaskua

Rajakylän koululla on pieni ulkokenttä ja leikkitelineitä. Sisäkentällä pelataan ainakin lentopalloa. Koulun takana on oivallinen pulkkamäki, joka on hyvin suosittu lumisina talvina. Lionsit järjestävät joka talvi riehan pulkkamäessä.

Lähikentät: Vesala, Länsimäki, Kivikko, Jakomäki, Kontula, Kurkimäki, Hakunila

Mikään ei estä rajakyläisiä astumasta kaupungin rajojen ulkopuolellekaan.

Esimerkiksi Vesalan/Sakaran kenttä ja ”erikoispuisto” on aivan lähietäisyydellä ja siellä on ”Ala-Rajakylän” asukkaille tarjolla niin 2 tekonurmipintaista  jalkapallokenttää, koripallokenttä, 2 futiskaukaloa, 2 tenniskenttää (talvella luistinrata) sekä erinomaiset kuntotelineet ja lasten leikkipuisto.

Vesalassa on myös Kontulan urheilijoiden toimisto ja toimintaa mm. lapsille ja perheille (http://www.fckontu.fi/). Moni rajislainen on pelannut KontUssa

Länsimäen koululla on sisäliikuntatila ja ulkokenttä.

Kivikosta löytyy tekonurmikenttä, seniorien ”leikkipuisto”, frisbee-golfkenttä, BMX-pyörärata ja agilityrata koirille.

Jakomäessä on 2 tekonurmikenttää, joista toinen on halli talvisin (KontU). Lisäksi hiekkakenttä (luistelu), tenniskenttiä ja koripalloa.

Kontulassa on lähin iso tekojäärata, jossa on kesäisin tekonurmi, kuntotelineitä, tennistä ja leikkipuisto sekä nurmikenttä.

Kurkimäessä on myös tekonurmikenttä, tennistä ja koripallo- sekä lentopallokenttä.

Hakunilassa on hiihtolatujen lisäksi erinomainen yleisurheilukenttä, luistelurata, uimahalli ja jalkapallokenttä.

Uimapaikat ja –hallit ja kuntosalit

Rajakylän lähimmät uimahallit löytyvät Jakomäestä (Helsingin kaupunki, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/sisaliikuntapaikat/Uimahallit/),  Kontulasta (Urheiluhallit oy, https://www.urheiluhallit.fi/) , Hakunilasta (Vantaan kaupunki, http://www.vantaa.fi/vapaa-aika/liikunta/uimahallit_ja_kuntosalit),  Itäkeskuksesta (Helsinki), Malmilta (Urheiluhallit oy), Tikkurilasta (Vantaan kaupunki)  ja Vuosaaresta (Urheiluhallit oy).

Ruduksen, Rytikan tai Vaaralan montuilla/lammilla on lähin ulkouimapaikka, johon on siis suunnitteilla maauimala. Puotilan ranta Vartiokylän lahdella lienee lähin uimaranta, mutta myös Kuusijärvi ja Marjaniemi ovat kohtuullisen lähellä.

Kuntosaleista lähimmät taitavat olla Kontulan ostarilla, jossa on sekä urheiluhallien (uimahallin yhteydessä) että Helsingin kaupungin kuntosali eli Kuntokellari ( https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/sisaliikuntapaikat/liikuntahallit/kontulan-kuntokellari), jonn e pääsee Kontulan kirjastoa ja nuorisotaloa vastapäätä olevan hissin kautta.

Samassa väestösuojassa on myös skeittihalli, mutta sinne mennään metroaseman luona olevan alikulkusillan luota Kontulan kirkolle päin mentäessä.

Liikkumisiin

Oletan, että läheskään kaikki Rajakylän asukkaat eivät tienneet, että Rajiksemme on näin oiva paikka liikkumiseen ja urheilemiseenkin. Kotiovelta pääsee liikkumaan moneen suuntaan ja monella eri välineellä. Kenttiä löytyy monen lajin harrastamiseen, joten kovin pitkiä harrastusmatkoja ei tarvitse kärsiä.

Rajakylä – liikkujan paratiisi?  Se on tietysti liikkujasta itsestään kiinni…

Kirjoittaja: Liikuntasosiologi, FT,  Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi ja  www.facebook.com/miksi.liikun, Rajislainen vuodesta 1995.