On aika jännää kuultavaa, millä sanoilla eri ihmiset kuvaavat liikkumistaan. Valittu termi kertoo paljon ihmisestä itsestään, vai kertooko?

Kysymys on nimittäin yllättävän vaikea:”Miksi pelaat sulkapalloa?”, tarkoittaa nimittäin suurin piirtein samaa kuin:”Kuka sinä oikein olet?”Kysymys, miten pelaat kertoo myös, miten suhtaudut muihin tekemisiin elämässäsi.

Uskallanko siis paljastaa itsestäni noin isoja asioita? ”Kunnon vuoksi, ja onhan sitä mukavat kaveritkin…”

Sulkapallo – ja melkein kaikki muutkin liikuntaharrastukset – ovat kiehtovia maailmoja, joista jokainen voi löytää monenlaisia merkityksiä. Minä esimerkiksi haluan tulla kentälle ajoissa ja lähteä sieltä viipyillen ja urheilemisen ilmapiiriä hengitellen.

Ei se minulle mikään kohtu ole, mutta paikka, jossa tunnen kotoista lämpöä.

Ymmärrän junioripelaajien fiiliksiä heidän tehdessään drillejä valmentajiensa johdolla, mutta samastun myös eläkeläispelaajiin, jotka ovat kehittäneet omat nelinpelikuvionsa vuosien yhteisen harrastamisen hiomana.

Ne tekevät omasta pelaamisestani mielekästä – olen osa isoa sulkisperhettä.

Nautin myös suunnattomasti, kun pääsen pelin sisään, kun saan fokusoitua itseni kokonaan jokaista lihasta ja hermoa myöten peliin. Silloin ennakoinnit onnistuvat, harhautukset löytävät paikkansa ja riskinotto kannattaa.

Aina näin ei käy; ja silloin olen vihainen itselleni. Pelistä ei nauti, jos sitä ei ”elä”. Tämä ei tarkoita vakavasti ottamista, vaan rentoa, läsnäolevaa fiilistä.

Kanssapelaajat ovat keskeisiä peleissä. Heidän tavanomaiset, mutta varsinkin yllättävät reaktionsa pelitilanteisiin, ovat joukkuepelaamisen ydintä. Hämmästyttävät lyönnit, venymiset tai varsinkin pitkät vaiherikkaat pallot, jäävät ruumiin muistiin, vaikka oma puoli häviäisikin.

Pelikaverin hieno lyönti pakottaa suusta kehun ilman sarvia ja hampaita.

Pitkän pallon jälkeen tuntee olleensa mukana jossain tärkeässä; on taisteltu yhdessä tai joku yksilö on onnistunut itselleen tärkeässä suorituksessa. Me kaikki rakensimme pienen spektaakkelin epäonnistuessammekin.

Yksi minun ”sulkissuhteistani” koskee itse peliä – haluan oppia paremmaksi pelaajaksi ja ymmärtämään peliä paremmin. Miten liikun, miten sijoittaudun kentällä, minkälaiset lyönnit toimivat missäkin tilanteessa ja tämä koskee tietysti myös kanssapelaajiani, joiden peliä yritän tulkita.

Jättäisinkö pelaamatta, jos en enää kehittyisi?

Todennäköisesti en, koska objektiivisesti ottaen kehittymiseni on kääntynyt miinusmerkkiseksi jo vuosia sitten. Ihmisen mieli on onneksi myös armollinen – luulen oppivani jotain koko ajan, vaikka vain ikääntymiseen sopeutumista. Se vasta vaikeaa onkin.

Kerronko kysyjälle pelaavani sulkista noista edellä kertomistani syistä vai sanonko latteasti, ”koska se on kivaa tai saahan tässä kuntoa”. Luokittelisinko sulkiksen ”kuntoliikunnaksi” vai peräti ”terveysliikunnaksi”, vaikka kokemuksellisesti sulkis on minulle jotain aivan muuta.

Antaahan se terveyttä ja kuntoakin, sekin on totta. Kaiken lisäksi tuntuu, että nuo luonnehdinnat ovat sellaisia, joita keski-ikäisen miehen pitää liikuntaharrastukselleen antaa.

Pelikaverini ovat luonnehtineet pelaamistani kilpailuhenkiseksi, joka hämmästyttää minua. Toisaalta eivät hekään taida omaa kilpailuhenkisyyttään tunnistaa. Kun puhutaan liikunnan ja urheilun eroista, puhutaankin aika usein siitä, mitä me tarkoitamme kilpailuhenkisyydellä.

Minä koen tavoitteeksi sen, että muutun sulkapallon pelaajaksi, sulkapalloksi pelinä. Sen oleellisena osana ovat pisteet, erät, voitot ja tappiot. Ne asettavat reunaehdot. Hiihtää voi ilman numerolappua, mutta sulkapalloa ei mennä lyömään verkon yli.

Sulkapalloa pelatessani olen urheilija, joka imitoi oikeaa urheilua. Se on rooli, jonka näyttelen niin hyvin kuin osaan ja voin.

Mutta en minä samalla tavalla kävele, pyöräile tai tee työtäni, vaikka niissäkin pyrkisin tekemään asiat hyvin. Vain sulkapallo tekee minusta ”sulkapalloilijan”.

Ja saa minussa nähdä muuallakin vähän sitä sulkapalloilijaakin…

Aiheesta lisää:

Kokemusluokittelua: http://omaliikunta.fi/asiantuntijat/kokemusten-kirjo 

Liikuntakulttuurin käsiteluokittelua: 2Liikuntakult_käsitepuu

Videoklippi: https://www.facebook.com/miksi.liikun