Edellisissä blogeissani tein katsaukset siihen, miten liikuin viime vuonna (1.1.2013) ja miten liikuin muutama vuosi sitten (17.12.2012). Tuo muutama vuosi sitten tehty teksti herättää nyt joitakin yhtä aikaa yksityisiä kuin yleisiäkin kommentteja liikkumisesta.
Ensinnäkin: olen itsellenikin yllätykseksi jaksanut pitää liikuntapäiväkirjaa säännöllisesti jo yli seitsemän vuoden ajan. Voi olla, että päiväkirjanpidolla on ollut myös se vaikutus, että olen muutenkin oppinut systemaattisemmaksi tekemisissäni. Selvää on, että liikuntapäiväkirja on motivoinut minua liikkumaan enemmän tai säännöllisemmin kuin aiemmin. Voin siis suositella tätä muillekin. Päiväkirjan voi tehdä itse tai voi liittyä erilaisiiin netistäkin löytyviin liikuntapäiväkirjaryhmiin.
Liikunnassani on pysyvintä ollut se, että pelaan joka viikko sulkapalloa, jos se vain on mahdollista. Peliporukkamme saa minut pitämään rutiinista kiinni; siitä on tullut pysyvä tapa. Ja liikuntatapojen tai –tottumusten luominen on erittäin tärkeä asia varsinkin niille, joilla noita tapoja ei ole aiemmin ollut. Maksettu pelivuoro tai muu jonkin ryhmän kanssa yhdessä tehtävä liikunta viikoittain rakentaa runkoa säännölliselle liikkumiselle.
Oma elämäntapani on sellainen, että kovin monta varattua iltaa ei voi viikkoon sisällyttää, mutta voisin kuitenkin suositella 2-3 ’vakiovuoroa’ niille, joille se on mahdollista. Sulkiksen lisäksi olen käynyt epäsäännöllisemmin futisharjoituksissa, joita joukkueellani on onneksi peräti neljä kertaa viikossa. Voin valita itselleni sopivat ajat! Säännöllisiä harrastuksia ovat olleet myös jotkut tanssikurssit; tosin vain tietyn kurssikauden ajan. Mutta sekin on hyvä motivoija. Tällöin viikossani on ollut jo kaksi ’varmaa’ liikuntakertaa!
’Puolisäännöllistä’ liikuntaa kalenterissani on paljon. Pyrin liikkumaan päivittäin jollakin tavoin. Joskus ’vain’ kävelen, mutta useimmiten sekä kävelen, juoksen tai pyöräilen että jumppaan eli käytän osan lenkistä nykyään niin mahtavilla kuntotelineillä, joihin on ainakin Helsingissä satsattu kovasti aivan viime vuosina. Kuljen kaikki matkat joko jalan tai pyörällä, nousen portaat ja saatan kiertää vähän pidemmän kauttakin eri paikkoihin.
Töihin kuljen pyörällä aina kun sää sallii. Valitettavasti työmatkani on lyhentynyt ja teen nykyään paljon myös etätyötä – se on vähentänyt radikaalisti vuosittaisia pyöräilykilometrejäni. Teen myös aika paljon lumi- ja muita pihatöitä. Kesällä myös pienimuotoista metsänraivausta, puunhakkuutta ja peltotöitä. Usein teen jäykistävän ruumiillisen työn lisäksi pienen lenkin ja venyttelyt päälle.
’Vuodenaikaliikunta’ kuvastaa edelleen liikkumistani. Kevättalvella hiihdän, keväällä ja syksyllä pyöräilen. Kesä on pihatöiden ja juoksemisen aikaa ja pimeän aikaan käyn kuntosalilla. Hyvät lumitalvet ovat pidentäneet hiihtoaikaa ja lisänneet jonkin verran kilometrejäkin, vaikka viime vuosina olen hiukan lisännyt teholiikunnan määrää aiempaan verrattuna. Olen huomannut, että ikääntyessä ’diesel’ kaipaa vähän enemmän trimmaamista. Kyse on myös hermolihasjärjestelmän aktivoinnista, jota palloilut ja erilaiset jumpat, tasapainoharjoittelut ja telinetreenit edistävät. Aikuisten ’temppuradat’ ovat itselleni erittäin sopivia paikkoja tällaiseen treeniin aina lenkin tai jopa työmatkan varrella.
Omassa lähiympäristössäni, joka ei poikkea kummoisesti kenenkään pääkaupunkiseudulla asuvan lähistöstä, on erittäin helppo rakentaa arkiliikuntamahdollisuuksia, joita varten ei tarvitse sen enempää autolla liikkumista, ylimääräistä aikaa kuin kalliita välineitäkään. Se, mitä tarvitaan, on hiukan oman arkiliikkumisen suunnittelua, mielikuvitusta ja rohkeutta. Työ- ja muut matkat täytyy suunnitella etukäteen, jos esimerkiksi on käytävä suihkussa. Rohkeutta tarvittaneen eniten kuntolaitteissa, joita monetkaan eivät vielä rohkene käyttämään. Pelko on kuitenkin turhaa, sillä laitteet ovat onneksi helppokäyttöisiä ja silti monipuolisia ja tehokkaita.
Silti toivoisi, että kaupunki (tarkoitan tässä Helsinkiä, mutta myös muita kuntia) markkinoisi hienoja liikuntapaikkojaan enemmän ja yrittäisi mobilisoida ryhmiä liikkumaan vaikkapa järjestämällä liikunnanohjaajien vetämiä esittelytilaisuuksia. Kalliita investointeja ei kannattaisi nyt jättää ihmisten oman aktiivisuuden varaan. Urheiluseuroilla ja muilla paikallisyhdistyksilläkin olisi nyt myös mahdollisuus näyttää osaamistaan. Mutta hyvä näinkin, sillä olen huomannut parantuneiden liikuntapaikkojen jo sinällään aktivoineen osaa ihmisistä. Toivottavasti tämä sama kehitys jatkuu tulevaisuudessakin.
Oma ’liikuntapiirakkani’ ei sovi sellaisenaan kenellekään muulle, vaikka siitä löytyykin siivuja, jotka maistuisivat useimmille. Liikuntalajivalikoimani perustuu kuitenkin pitkälti aiempiin liikunta- ja urheilukokemuksiini ja niille antamiini merkityksiin. Niistä kannattaakin itse kunkin lähteä rakentamaan omaa liikunnallista elämäntapaansa tai liikuntatottumuksiaan. Jatkossa tarkastelenkin monipuolisesti omaa liikkumistani erilaisista merkitysmaailmoista käsin. Kysyn miksi oikein liikun ja miksi liikun niin kuin liikun – mikä eri liikuntamuodoissa minua viehättää ja minkä takia? Mutta ennen sitä muutama esimerkki erilaisten ihmisten harrastamista liikuntamuodoista ja –määristä sekä siitä, mitä niistä liikuntasosiologi voi lukea.
Sosiologin silmäyksiä erilaisten ihmisten liikkumiseen
Se, miten itse kukin meistä liikkuu, kertoo aika paljon meistä itsestämme ja ainakin ajankäytöstämme, tavoistamme ja mieltymyksistämme. Seuraavassa esittelen seitsemän erilaisen liikkujan vuosittaisen liikuntalajivalikoiman ja heidän harrastusmääränsä kussakin lajissa. Jos kaikille ihmisille pitäisi järjestää ’liikunnan kehityskeskustelu’ tai liikuntaneuvonnan saamisen mahdollisuus, niin minä ainakin suosittelisin tällaisen yksinkertaisen taulukon tekemistä, josta näkee yhdellä silmäyksellä koko vuoden liikkumisen kokonaisuuden.
Seuraavassa teen vain alustavia tulkintoja näistä taulukoista ja motiivini on pikemminkin ihmetellä ihmisten liikkumisen monimuotoisuutta kuin tehdä siitä yleistyksiä, joihin tämä pikku aineisto ei anna mahdollisuuksiakaan.
Aluksi esittelen ’koeryhmäni’, joka on ystävällisesti antanut minulle yhteyksissä tietoja liikkumisestaan. Taulukoista voi lukea kaikki ko. hlön vuoden aikana harrastamat liikuntamuodot tuntimäärineen ja prosenttiosuuksineen.
Nainen, noin 20-vuotta:
| Liikuntamuodot |
Tunnit/vuosi |
% Kaikista |
| bodycombat |
10,00 |
1,72 |
| nyrkkeily |
120,00 |
20,65 |
| uinti |
3,00 |
0,52 |
| lenkkeily |
270,00 |
46,47 |
| pyöräily |
50,00 |
8,61 |
| hiihto |
20,00 |
3,44 |
| kuntosali |
90,00 |
15,49 |
| crossfit |
3,00 |
0,52 |
| tennis |
15,00 |
2,58 |
| Yhteensä |
581,00 |
100,00 |
| Tunnit/vko |
11,17 |
|
| Minuutit/päivä |
94,97 |
|
Mies, noin 55-vuotta:
| Liikuntamuodot | Tunnit/vuosi | % Kaikista |
| Hiihto |
70 |
12,43 |
| pyöräily |
288 |
51,15 |
| Uinti |
30 |
5,33 |
| Kävely |
70 |
12,43 |
| Voimistelu |
30 |
5,33 |
| Hyötyliikunta |
75 |
13,32 |
| Yhteensä |
563 |
100,00 |
| Tunnit/vko |
10,83 |
|
| Minuutit/päivä |
92,03 |
Mies, noin 40-vuotta:
| Liikuntamuodot |
Tunnit/vuosi |
% Kaikista |
| Jumppa | 45,00 | 25,28 |
| Kävely | 35,00 | 19,66 |
| Hiihto | 50,00 | 28,09 |
| Pyöräily | 20,00 | 11,24 |
| Uinti | 10,00 | 5,62 |
| Sulkapallo | 8,00 | 4,49 |
| Kuntosali | 10,00 | 5,62 |
| Yhteensä | 178,00 | 100,00 |
| Tunnit/vko | 3,42 | |
| Minuutit/päivä | 29,10 |
Nainen, noin 55-vuotta:
| Liikuntamuodot |
Tunnit/vuosi |
% Kaikista |
| venyttely | 72,00 | 18,46 |
| taj-ji | 104,00 | 26,67 |
| kävely | 208,00 | 53,33 |
| uinti ja vesikävely | 6,00 | 1,54 |
| Yhteensä | 390,00 | 100,00 |
| Tunnit/vko | 7,50 | |
| Minuutit/päivä | 63,75 |
Mies, noin 45-vuotta:
| Liikuntamuodot |
Tunnit/vuosi |
% Kaikista |
| Metsätyö | 256,00 | 38,27 |
| Sauvakävely | 175,00 | 26,16 |
| Kävely | 175,00 | 26,16 |
| Pyöräily | 45,00 | 6,73 |
| Hiihto | 18,00 | 2,69 |
| Yhteensä | 669,00 | 100,00 |
| Tunnit/vko | 12,87 | |
| Minuutit/päivä | 109,36 |
Mies, noin 20-vuotta:
| Liikuntamuodot |
Tunnit/vuosi |
% Kaikista |
| juoksu | 260,00 | 38,46 |
| kuntosali | 156,00 | 23,08 |
| lihashuolto | 208,00 | 30,77 |
| vaihteleva liikunta | 52,00 | 7,69 |
| Yhteensä | 676,00 | 100,00 |
| Tunnit/vko | 13,00 | |
| Minuutit/päivä | 110,50 |
Nainen, noin 35-vuotta:
| Liikuntamuodot |
Tunnit/vuosi |
% Kaikista |
| lenkkeily | 160,00 | 35,16 |
| kuntosali | 50,00 | 10,99 |
| agility | 160,00 | 35,16 |
| pyöräily | 50,00 | 10,99 |
| jumpat | 25,00 | 5,49 |
| uinti | 10,00 | 2,20 |
| Yhteensä | 455,00 | 100,00 |
| Tunnit/vko | 8,75 | |
| Minuutit/päivä | 74,38 |
Meillä tutkijoilla on usein tarve yksinkertaistaa, luokitella ja löytää yleistyksiä todellisuutta kuvaavista aineistoistamme. Näidenkin taulukoiden perusteella voisi tehdä monenlaisia yleistyksiä esimerkiksi luokittelemalla liikuntamuodot vaikkapa kestävyyslajeiksi, voima-nopeuslajeiksi ja taitolajeiksi, kuten aika yleisesti tehdäänkin. ’Terveysliikuntapuheessa’ mennään toki vielä tarkempiinkin analyyseihin ja annetaan ihmisille ohjeita ’rasvan mahdollisimman tehokkaaksi polttamiseksi’ tai ’aerobisen kestävyyden optimaaliseksi harjoittamiseksi’. Näitähän lehdet ovat pullollaan.
Sosiologina kuitenkin vierastan ajattelua, jossa ihmisten arkikokemus eli se, että lähden nyt vaikkapa pyöräilemään, metsätöihin tai koirani kanssa agilitytreeneihin määriteltäisiin kestävyystyyppiseksi liikunnaksi. Lääke- ja terveystieteilijät ja ehkäpä valmentajatkin voivat käyttää tuollaisia tyypittelyjä, mutta en usko, että tuollainen ihmisen fysiologiaan perustuva puhe ja näkökulma edistää enää jälkimodernina nykyaikana ihmisten liikkumista ja siihen motivoitumista.
Tämänkin varsin pienen otoksen antinahan on hämmästyttävä määrä erilaisia ’liikunnallisia profiileja’, joissa on runsaasti lajivariaatioita ja –kombinaatioita sekä niiden erilaisia harrastusmäärällisiä ja varmasti myös laadullisia vaihteluja. Taulukoiden avulla voikin nähdä elävästi, minkälainen liikunnallinen arki kullakin kyseisistä henkilöistä on. Ne ovat hämmästyttävän erilaisia. Vieläkin suurempi vaihteluväli täytyy olla niissä kokemuksissa ja merkityksissä, joita noin erilaisten liikuntatapojen takana on!
Jo kokonaisliikuntamäärien vaihtelu on ryhmällä suuri. Vaihteluväli, 178 tuntia – 676 tuntia vuodessa eli noin puoli tuntia – vajaa kaksi tuntia päivässä ja 3,5 t/vko – 13 t/vko, on vuodessa valtava, mutta itse asiassa se on päivää kohti aika vähän. Reilun tunnin. Sitäkin kannattaa miettiä, sillä kyseessä on ero vähän harrastavan keski-ikäisen ja nuoren, lähes huippu-urheilijan välillä.
Myös eniten harrastetut lajit ja niiden osuudet kokonaisliikunnasta kertovat paljon ihmisten erilaisuudesta, ja osin myös samanlaisuudesta: Lenkkeily: 270 tuntia (46%), pyöräily: 288 tuntia (51%), hiihto: 50 tuntia (28%), kävely: 208 tuntia (53%), metsätyö: 256 tuntia (38%), juoksu: 260 tuntia (38%), agility: 160 tuntia (35%). Jos oikein laskin, niin eri liikuntamuotoja löytyi 22 kappaletta seitsemältä ’koehenkilöltäni’. Erilaiset mieltymykset näkyvät myös toiseksi eniten harrastetuissa lajeissa, joita olivat nyrkkeily, lenkkeily, tai-ji, sauvakävely, lihashuolto, hyötyliikunta, jumppa. Toisin sanoen, vaikka yhteislajimäärä oli vain 22 ja keskimäärin eri lajeja harrastettiin vain noin puolenkymmentä, niin jokaisen kaksi eniten harrastamaa lajia osuivat eri lajeihin.
Erot näkyvätkin hienosti lajivalinnoissa, mutta kokonaisharrastusosuudet kertovat taas yhteneväisyyksistä ihmisten käyttäytymisessä; monilla on yksi suosikkilaji, jota harrastetaan paljon eli noin puolet kaikesta liikkumisesta kuluu suosikkilajin parissa. Vain harvalla suosikkilajin osuus jää alle kolmasosan kaikesta harrastamisesta. Kahden eniten harrastetun lajin yhteenlasketut prosenttiosuudet menevät yhtä lukuun ottamatta kaikilla yli 60.
Näin siis tällainen satunnaisotos erilaisten ihmisten liikuntaharrastuksista avaa ’liikuntasosiologin’ silmät tekemään tilastollisesti ajatellen epätieteellisiä, mutta käytännössä mielenkiintoisia ja tärkeitä havaintoja ja tulkintoja erilaisten ihmisten liikkumisesta. Pointtinani tässä oli korostaa sitä, että me näemme maailman niiden käsitteiden kautta, joita käytämme. Jos silmälasimme näyttävät liikunnan harrastamisen vain fysiologin, lääkärin tai valmentajan silmin, niin emme näe lajien runsautta, niiden taakse kätkeytyvien kokemusten, merkitysten ja tarinoiden monimuotoisuutta ja ’verta, hikeä ja kyyneleitä’ tai ’elämyksiä, osallisuutta tai omaa itsekasvua’.
Esimerkiksi ’koehenkilöitteni’ lajiuskollisuus ja -rakkaus kertoo liikkumisen monenlaisista merkityksistä, jotka liittyvät juuri tietyn lajin tai liikuntamuodon harrastamiseen, aiempiin kokemuksiin ja tulevaisuuden tavoitteisiin lajin parissa. Se kertoo myös opittujen ja arkeen juurtuneiden tapojen ja tottumusten voimasta. Niistä sitten enemmän jatkossa, kun käsittelen liikkumista(ni) monien eri merkitysulottuvuuksien avaamista näkökulmista…